Haltiajokikruisailua

Keskiviikko otettiin rauhallisesti ja minä nukuin varmaan kolmet päikkärit jo ennen puoltapäivää. Sittenpä olikin energiaa lähteä läheiseen puistoon pelaamaan frisbeegolfia. Kiekot sai vuokrattua paikallisesta urheiluliikkeestä hurjaan 5dollarin päivähintaan, joten ei tarvinnut olla huolissaan budjetista.

Pelattiin Suomessa frisbeegolfia pari kertaa, mutta ei tosiaan olla hyviä siinä (tai minä ainakaan) ja ensimmäiset väylät jätin suosiolla laskematta, että montako heittoa meni päästä maaliin. Täällä on ihan kiva ja iso kenttä, missä on mukavan erilaisia väyliä. Pikkuhiljaa heitot alkoivat onnistua edes hiukan paremmin ja pysyivät edes suunnilleen suunnassaan. Tosin huomattiin, että minulla ei ole mitään mahdollisuuksia pitkillä väylillä, sillä tarvitsen ainakin kaksi heittoa samaan matkaan kuin A yhden. Mutta ei se mitään, yritin loistaa sitten niillä lyhyemmillä väylillä. Yleensä onnistuin silti kämmimään nekin jollain mystisellä tavalla ja pari kertaa piti kirmata sen kiekon perään, ettei se vierisi hirveän syvälle jorpakkoon. Oli nimittäin lämmin.

Sillä välin, kun A keskittyi pelaamiseen, minä keskityin ihanaisten luontokappaleiden kuvaamiseen. Löysin ankan samalla kun etsin Aan kiekkoa joesta. Siinä, kun minä vierittelin kiekkojani suurimman osan ajasta pusikon puolelle, A vain nakkasi omansa jokeen, tietysti.

Ja löysin Seelannin IsoPulun, kun piti aloittaa toinen kierros.

Hauskaa oli, vaikka hävisin ja tuli kierrettyä puisto pariinkiin kertaan läpi, joten sai mukavasti ulkoilua.

Torstaina sää näytti taas kerran hiukan vaihtelevalta, välillä paistoi aurinko, välillä oli pilvistä ja välillä melkein satoi. Ja kun kastumisen mahdollisuus kerran oli, niin päätettiin sitten käyttää se hyväksi ja lähteä kruilaisemaan moottoriveneellä kanjonijoelle. Tai siis istuttiin kyydissä, kun joku osaava ihminen ohjasi venettä.

Matka kesti noin tunnin verran ja bussista näimme mitä hienoimpia maisemia. Ja tie oli aika pelottavan pieni ja mutkainen, mutta ei se mitään.

Tuolla kanjonin lähellä on kuvattu aika paljon Sormusten herran kohtauksia ja tässä on esimerkiksi Mordorin portti, tai no, puolet siitä.

Tässä on kieleke, jolta Aragorn tipahti jossain kohtaa.

Ja tässä ihan random KingKong-kivi.

Joo joo, se näyttää ihan gorillan päältä, uskokaa pois. Päästiin lopulta joelle ja saatiin sadetakit ja pelastusliivit ja päästiin veneeseen. Meitä oli seitsemän henkeä kuskin lisäksi ja me päästiin ensimmäisinä istumaan ihan veneen perälle, niinkuin liput myynyt poika opasti.

Alkuun ajeltiin hetki edestakaisin ja tehtiin hauskoja pyörähdyksiä. Mentiin jokea alaspäin ihan mukavaa vauhtia ja osa kohdista oli melko kapeita. Joki kulkee tosiaan kanjonissa, joten rannat olivat usein pystysuoria kiviseinämiä.

Pysähdyttiin aina silloin tällöin ja kuski varmaan kertoi kaikkea mielenkiintoista, mutta koska istuin perällä, en kuullut juuri mitään. Tässä kohtaa oli nätti vesiputous ja paljon metalliromua.

Sitten löytyi vanha silta ja benjihyppypaikka.

Seuraava pysähdyspaikka olikin sitten hiukan kuuluisampi. Tässä kuvattiin Sormusten herran kohtaus, missä Arwen kantaa Frodon haltioiden maahan joen yli sormusaaveiden jahdatessa heitä. Tämä on nyt se joki ja toisella puolen alkaa haltiamaat, joille päästiin myöhemmin. Aika siistiä.

Ajelimme yhteensä noin puolisen tuntia jokea edestakaisin ja varsinkin paluumatka sujui aika vauhdikkaasti. Eikä menty kovin suoraa linjaa tai keskellä jokea, mikä oli oikein hauskaa. Kastuttiin molemmat sadetakeista huolimatta, mutta onneksi sää oli suhteellisen lämmin.

Veneestä päästyä jatkettiin linja-autolla tosiaan niille haltiamaille ja käytiin katsomassa benjihyppypaikkaa ylhäältä. No yllättäen sieltä oli aika nätit maisemat.

Ja minä bongasin myös joen toisella puolella vuorenrinteessä olevat hobitinkolot! Opas olisi varmaan sanonut niiden olevan luonnonmuodostelmia tai silmien valehtelevan tai antanut jonkun muun järkiselityksen, mutta enpä kysynyt, joten nyt ne ovat aina ja ikuisesti minulle hobittiasumuksia.

Näilläkin vuorilla kuvattiin joku kohtaus Sormusten herrasta ja lähemmillä kukkuloilla osa Wolverine-elokuvasta (siitä ensimmäisestä).

Kaikenkaikkiaan taas viehättävä ja hauska retki, josta ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita.