Coromandel Townista lähdettiin Whitiangaan
maanantaina, matka ei ollut pitkä, mutta tie oli mäkinen ja mutkainen ja pieni
kuin mikä. Okei, noin voisi kuvailla jokaisen Seelannin tien, mutta tämä oli jo
maininnan arvoinen yksilö.
Whitiangaan oltiin taas varattu majoitus
etukäteen ja hyvä niin, sillä täällä on pahin turistikausi meneillään ja koko
Coromandelin alue tuntuu olevan yhtä turistirysää (ja joo, ollaan mekin täällä
turisteilemassa, en minä sillä). Majoituspaikan piti olla ihan I-siten
vieressä, mutta onneksi jäätiin bussista motellin kohdalla ja mentiin vasta sen
jälkeen etsimään infopistettä, sillä kävi ilmi, että motelli on aika kaukana
keskustasta ja kaikesta muustakin paitsi rannasta. I-sitelle saatiin kävellä
noin puolitoista kilometriä eikä se sinänsä paha ole, mutta laukkujen kanssa
vähän epämukavaa. Motelli on aika hieno taas, ollaan ihan meren rannalla ja
täällä on kaikki tarpeellinen ja enemmänkin, kuten ilmainen ja rajaton netti.
Tiistaiaamuna lähdettiin Haheihin, sillä
kuultiin, että siellä on hieno ranta ja vuosittaiset markkinat. Hahei on
pienenpieni paikka lähellä Whitiangaa, lyhyen lautta- ja bussimatkan päässä. Ensin
tutustuttiin markkinoihin, jotka olivat melko pienet noin kerran vuodessa
pidettäviksi, mutta oikein viihdyttävät silti. Ja syötiin jäätelöä, kuten
kesämarkkinoilla kuuluukin.
Ihmeteltiin ja taivasteltiin, koska oikein
mitään tarpeellista tai tarpeetontakaan ei tullut vastaan, vain ihania
rättimekkoja, joita hiplailin ja huokailin ja ihastelin, mutta jätin sinne.
Paitsi ihan melkein viimeisellä teltalla tuli vastaan täydellinen villatakki,
jonka etsimisestä olin oikeastaan jo luopunut. Mutta nyt se lähti mukaan,
vaikka onhan täällä kesä eikä sitä välttis täällä tarvitsisi, mutta se oli
täydellinen. Ja kun sanon täydellinen, se on täydellinen, minä en tyydy
puolikivoihin juttuihin ja kaikenlisäksi se on niin
ohutta kangasta, että menee kevyenä auringonsuojana täälläkin. Tykkäilen.
Markkinoiden jälkeen mentiinkin sitten
rannalle. Ajateltiin, että kun ollaan suht lähellä, niin voimme kävellä koko
matkan. Tuntuu unohtuvan aina, miten paljon mäkiä tähän maahan on saatu
mahtumaan. Mutta selvisimme rannalle ja ajattelimme ottaa vesitaksin takaisin,
joten matka ei tuntunut niin pahalta, vaikka A tiputtikin gepsin ja saimme
kävellä takaisin sitä hakemaan. Gepsi onneksi löytyi melko helposti
tyypillisesti ihan matkan alusta.
Katedraali ranta oli todella kaunis ja siellä
on kuvattu kohtaus Narnian Prinssi Kaspian -leffasta. En kyllä muista kyseistä
kohtaa, mutta ihana ranta silti. Jolta ei sitten loppujen lopuksi lähtenyt
vesitakseja enää siinä vaiheessa päivää, kun polttoaine oli loppunut. Käveltiin
takaisin ja hypättiin bussiin ja vielä toiseen bussiin ja sit lauttaan ja pian
oltiinkin jo takaisin motellilla.
Torstaina lähdettiin aamusta kohti keskustaa
tarkoituksena varata paikat lasipohjaveneeseen, mutta matkalla löysimme
markkinat. Melkein samaiset markkinat kuin edellisenäkin päivänä, mutta hiukan
isommat. Ja sieltä löytyi harvinaisen siisti pomppulinna, ihan kun sukuun nyt
on tullut uusi jäsen, niin tämmöinen voisi olla aika kiva:
Sen jälkeen päästiinkin keskustaan ja juuri ja
juuri ehdittiin lasivenekyytiin. Ei sillä, iltapäivällä olisi lähtenyt toinen,
mutta eipähän tarvinnut turhia odotella. Nähtiin hienoja kaloja, vaikkakaan ei
ihan niin paljon kuin olisi voinut. Varsinkin napsijoita näkyi paljon ja noin
vedessä ne ovat todella hienon värisiä, sillä niiden selässä on paljon kirkkaan
sinisiä hohtavia pisteitä. Sen lisäksi nähtiin joitain hiukan pienempiä kaloja
ja paljon merisiilejä. Ja sain yhden merisiilin syliinkin!
Ihana kaveri. En ole ennen pidellyt tuollaista
otusta, sillä olen kuvitellut niiden olevan myrkyllisiä. Tämä ei ilmeisesti
ollut ainakaan tappavan myrkyllinen. Aluksi tuntui, että se vain hengasi siinä,
mutta pian se alkoi liikkua noiden piikkiensä varassa ja yllättävän nopeasti se
sitten etenikin. Käteen jäi pieniä reikiä, mutta ei se mitään, sain uuden
ystävän. Tosin samaan aikaan A söi vieressä omansa, maistui kuulemma ihan
merelle.
Kalojen ja merisiilien ohella nähtiin myös
paljon kallioita ja luolia. Kiviaines oli todella hauraan näköistä ja täynnä
reikiä. Hienoja paikkoja. Sen lisäksi nähtiin pari pientä pingviiniä
kotimatkalla.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)


.jpg)
.jpg)
+(480x640).jpg)
+(480x640).jpg)
No joo kyllä toi pomppulinna Pikku-Ukolle välttäis ja varmaan meille muillekin. Mutta noi maisemat kyllä on henkeän salpaavia.
VastaaPoista