maanantai 6. tammikuuta 2014

Orewa ja Whangarei

Keskiviikon vietimme vielä Aucklandissa kätköillen. Kävelimme ympäriinsä gepsin mukaan ja löysimme hienoja paikkoja, osa uusia ja osa tuttuja. Ja nautimme kerrankin, kun jästit eivät olleet ongelmaksi asti häiritsemässä. 

Torstaina lähdimme Orewaan ihan vain sillä perusteella, että se näytti kartan mukaan olevan kivalla paikalla meren rannassa. Ja olihan se. Saavuimme perille melko aamusta ja löysimme majoituspaikankin ihan läheltä, joten oli koko päivä aikaa kierrellä kaupunkia ja etsiä kätköjä. 



Meikän kengät olivat taas hyötykäytössä, sillä kaikki muut kenkäparit olivat taktisesti matkalaukun pohjalla enkä kovin usein tule niitä sieltä kaiveltua. Orewa oli kaunis ja rauhallinen pikkukylänen, jossa keski-ikä oli aika korkea. Päivä kului kätköjä etsien, jäätelöä syöden ja meressä uiden. Illalla pelailimme vielä motellilla ja söimme viimeisiä joulusuklaita pois. 


Seuraavana aamuna oli aikaa hakea pari kätköä ja jäätelöä ennen kuin jatkoimme matkaa Whangareihin, joka on pohjoissaaren pohjoisosan suurin kaupunki. Matka kesti kauemmin kuin oletettiin jouluruuhkien takia, mutta onneksi meillä ei ollut kiire.


Perillä meillä oli taas hiukan aikaa tutustua kaupunkiin ja katsella ympärillemme. Tosin kaikki kaupat olivat jo sulkeutumassa, joten oli hyvä syy palailla seuraavana päivänä uusintakierrokselle. 

Lauantaina aamulla käytiin farmimarkkinoilla ja haahuiltiin kauniissa puutarhassa. Etsiskeltiin kätköjä, vaikka sää ei ollutkaan maailman ihanin. Anoppi jaksoi keskittyä ihan itse kätköilyyn ja vielä hyvin tuloksin, me yleensä nyhjättiin jossain sateensuojassa. Eikä muuten ollut maiharit jalassa, vaan pienet tennarit, kun ajattelin, että nyt kävellään vain kaupungissa. Tyypillistä.




Iltapäivällä käytiin syömässä japanilaisessa ravintolassa ja ruuan kanssa juotiin lämmitettyä sakea. En ole ennen maistanut, mutta totuttuani lämpimään alkoholiin, se oli oikeastaan ihan hyvää. Ja ruoka oli taas aivan mahtavaa. Ainoa vika oli siinä, että sitä oli niin paljon, että minun piti lahjoittaa osa Aalle, sillä en vain jaksanut syödä kaikkea. 


Illalla pelailtiin lautapelejä ja vain löhöiltiin ja piti ihan asiakseen rueta taas kirjoittamaan kuulumisia tännekin, etten ihan unohda. Huomenna jatketaan matkaa vieläkin pohjoisemmas. 

1 kommentti:

  1. Melkoinen ruoka-annos, jäisi kyllä syömättä minultakin, vaikka kerralla syönkin vuorokauden annoksen.

    VastaaPoista