Waiwera ja Coromandel

1.1. lähdettiin Paihiasta Waiweran pieneen kylään, tai se on kai osa Aucklandia, mutta kuitenkin todella pieni paikka, jossa kulki ainoastaan yksi tie, jonka varrella oli minikyläkauppa, minikirkko, pubi ja kylpylä. Nukuttiin pitkään ja löhöttiin kylpylässä ja rentoiltiin vain pari päivää. Oli ihan mukavaa vaihtelua olla vain hetki ja rentoutua.

Coromandeliin matkattiin noin koko päivä, kun linja-autot olivat todella, todella myöhässä. Meillä oli pari vaihtoa, mutta onneksi ehdittiin aina jatkoyhteyksiin tai siis jatkoyhteydet odottivat meitä.

Coromandelissa meille oli varattu yöpaikka ja kun mentiin sitä kyselemään, motellin pitäjä sanoi, että joo tässä avain ja hän hakee vain auton, että vie meidät perille. Niin mitä? Joten yövyttiin sitten pienellä farmilla kaukana kaikesta ja saatiin ihailla merta ja auringon- ja kuunnousuja eikä sitten paljon muuta. Kämppä oli ihan valtava: me nukuttiin Aan kanssa autotallissa ja sen lisäksi oli keittiö ja olohuone ja anopille vielä oma pieni soppi. Ja naapurit olivat mitä ihanimpia, joten minä viihdyin oikein hyvin.

Sunnuntaina aamusta lähdettiin tutustumaan paikalliseen kuuluisaan minijunarataan. Joku äijä on rakentanut rataa noin 30 vuotta ilmeisesti ihan keskenään ja se on ollut turistinähtävyys vuodesta 2002. Rata kulkee metsän keskellä ja nousee melkoisen ylös, mistä voi sitten ihailla maisemia. Ja tottakai siihen kyytiin piti päästä, vaikka aina välillä sillan kohdalla hiukan jännittikin, että pitääköhän nuo omatekoiset viritelmät oikeasti. Mutta hengissä selvittiin ja juuri ennen kyytiin lähtöä sain kuulla, että minusta tuli juuri täti. Joten intoilin ja virnuilin siellä sitten monestakin syystä, kun mielessä oli kuolemanpelon lisäksi ihanainen papunen, jonka tulen lellimään pilalle sitten kunhan palaan Suomeen <3